Muumihulluus

Olen muumihullu. Jostain tuntemattomasta syystä pidän kyseisistä otuksista aivan valtavasti. En varsinaisesti kerää muumisälää, mutta sitä on kuitenkin ilmestynyt kotiimme aikamoinen määrä. Lakanoista on sekä Ruusumuumi että Satumuumi, pojalla on jo Nuuskamuikkus-, Hattivatti- sekä Haisulipehmot, kaapeista pursuaa muumikankaita. Muumimukeja on kolmattakymmentä, myös vanhempia tosi arvokkaita sellaisia. Arvokkaimmat koristavat kirjahyllymme lasikaappia. Muut ovat päivittäisessä käytössä ja niistä tarjotaan myös vieraille kahvit. Kaupoissa ihailen muumitaloa, -laivaa ja -majakkaa. Ne hankitaan pojalle aivan varmasti heti kun pienet osat eivät enää uhkaa joutua kurkkuun. Tai no – voisin hankkia ne vaikka heti itselleni. Mutta mistä sen tietää, poikahan voi vihata muumeja. Mitä sitten tehdään jos hänelle kelpaavat vain Prätkähiiret ja Hämähäkkimiehet?